Saari kuului aikoinaan Palanderien (1838-1910) omistaman Kuljun kartanon takamaihin.

Nikkilän 240 hehtaarin tila Höytämönjärven rannasta oli lohkaistu perheen vanhimmalle pojalle varatuomari Karl Verner Palanderille (1861-1932) ja tilaan kuului myös Höytämönjärvessä olevat kaksi saarta.

Verner Palander toimi Tampereella kaupunginviskaalina 1888-1926. Hän oli Jyväskylässä käydessään houkutellut siellä oleskellutta Viivi Lindbohmia Kuljun kartanon perustaman Puskiaisten koulun opettajaksi. Tähän Viivi oli suostunut hieman vastentahtoisesti, koska tunsi ryhtyvänsä liian vaikeaan tehtävään. Jo parin viikon kuluttua Verner Palander pyysi Viiviä Höytämönjärvelle soutelemaan, kosi ja kertoi rakastuneensa ensi silmäyksellä. Kuuden viikon kuluttua Viivi lopetti opettajan työt. Hänellä oli haaveet ja intressit taiteessa sekä runoudessa. Häitä vietettiin vuonna 1890, tosin ero tuli noin 15 vuotta myöhemmin. Sittemmin Viivi vihkiytyi uudelleen kuvanveistäjä Ville Wallgrenin kanssa, jonka tunnetuimpana teoksena pidetään Havis Amandaa Helsingin kauppatorilla.

Tampereella Keskustorilla sijaitsee Palanderin talo, joka on nimetty rakennuttajansa mukaisesti. Rakennuksen yläkerrassa oli Viivillä oma ateljee. Pariskunta vietti 1800- ja 1900-luvun taitteessa vilkasta seurapiirielämää taiteilijoiden ja kulttuuripersoonien kanssa. Tarinoiden mukaan heillä vieraili muiden muassa Jean Sibelius ja Axel Gallen-Kallela. Kuljussa Nikkilän tilalla vietettiin kesäisin useita juhlia, joissa vieraita saattoi olla useita satoja. Oli venetsialaisia, joissa veneet koristeltiin kukkaseppelein ja lyhdyin. Pitkin rantaa sytytettiin soihtuja ja kaupungista oli tilattu orkesteri soittamaan.

Verner Palander käytti paljon aikaa metsästykseen ja kalastukseen. Yhdessä ystäviensä kanssa hän perusti Kuljuun metsästysseuran ja rakennutti Höytämönjokeen kalankasvatuslaitoksen. Höytämönjärvessä ja Koipijärvessä hänellä oli 50 kalaturoa. Hän myös rakennutti Höytämönjärven rantaan useita Carl Bengtsin suunnittelemia pyöröhirsistä ja juurakoista tehtyjä rakennuksia. Saaren nykyinen, yli 100-vuotias päärakennus, on laajennettu alkuperäisestä kahden huoneen hirsimökistä. Se on tuotu Leppälänsaareen saman järven pikkusaaresta 1930-luvun lopulla. Rakennukset on peruskorjattu 2000-luvun taitteessa. Tätä ennen huvila oli ilman mukavuuksia ja sähköä, valaistuksena öljylamput.